Nykyään on mahdollista elää elämäänsä ilman yhtäkään fyysistä kohtaamista toisen ihmisen kanssa. Kohtaamisten puute pakottaa meidät viestimään selkeämmin, kuuntelemaan tarkemmin ja rakentamaan luottamusta myös ilman katsekontaktia tai kehonkieltä.
Teemme etätöitä kodeistamme käsin ja hoidamme palaverit videon välityksellä. Tilaamme ruokaostokset verkosta, maksamme laskut pankkisovelluksella ja katsomme illalla sarjaa suoratoistopalvelusta.
Kuulostaako tutulta? Voi olla, että yhtään ihmiskohtaamista ei välttämättä tapahdu päivän aikana.
Ihminen on sosiaalinen eläin. Kohtaamiset ovat meille biologinen tarve, eivät mukava lisä. Kun jäämme liian pitkäksi aikaa erilleen, alkaa yksinolo vaikuttaa sekä psyykkeeseen että fysiologiaan (Holt-Lunstad et al., 2015).
Mutta kyse ei ole vain terveydestä. Mitä tapahtuu luottamukselle, solidaarisuudelle tai yhteisöllisyydelle, jos emme enää osaa kohdata toisiamme?
Kohtaamisten väheneminen ei ole tunne – se näkyy jo tilastoissa
Vuorovaikutuksen väheneminen ei ole vain yksilön kokemus, vaan tutkittu ilmiö. The New York Times julkaisi maaliskuussa 2025 Dan Barryn artikkelin “Five Years On, Ghosts of a Pandemic We Didn’t Imagine Still Haunt Us”, jossa kuvataan, kuinka pandemia on jättänyt pysyvän jäljen yhteiskuntaan — arki on palannut, mutta moni on yhä vetäytynyt kotiinsa ja sosiaaliset rajapinnat ovat edelleen hauraita.
Asiantuntijoiden mukaan erityisesti satunnaiset, arkea rikastavat kohtaamiset (esim. hissikeskustelu tai kahvilan small talk) ovat vähentyneet merkittävästi.
Samaan aikaan teknologiset ratkaisut mahdollistavat elämän lähes kokonaan ilman kontaktia. Itsepalvelukassat, tekoälybotit, etäpalvelut ja kotiinkuljetukset ovat arkipäivää. Vuonna 2022 Suomessa lähes 1,3 miljoonaa ihmistä teki osittain tai kokonaan etätyötä (Tilastokeskus, 2022).
Vuorovaikutus on enemmän kuin sanat
Ihmisen viestintä on monikanavaista, joka koostuu verbaalisesta ja non-verbaalisesta viestinnästä. Pelkkä puhe tai teksti ei siis riitä. Tutkimusten mukaan jopa 80 % viestinnästä on non-verbaalista: ilmeitä, eleitä, kehonkieltä ja äänenpainoja (Mehrabian, 1972).
Kun non-verbaalinen vuorovaikutus jää pois, väärinymmärrysten riski kasvaa. Viestintä muuttuu tehokkaaksi, mutta ohuemmaksi. Empatia kärsii.
Työelämässä tämä näkyy jo. Esimerkiksi etätyö lisää väärinkäsityksiä ja vähentää luottamuksen syntymistä, erityisesti uusien tiimien kesken. Samalla syntyy tilaa väärälle tulkinnalle – mikä johtaa konflikteihin, tehottomuuteen ja jopa uupumukseen. (Mortensen & Gardner, 2021.)
Ymmärrettävä teksti helpottaa arkea
Kun ihmisten välinen vuorovaikutus vähenee, kohtaamiset muuttuvat vaikeammiksi. Emme ole enää yhtä tottuneita olemaan toistemme seurassa, keskustelemaan tai tulkitsemaan vivahteita. Siksi vuorovaikutustaidot eivät ole itsestäänselvyyksiä – niitä täytyy harjoitella.
Sekä yksilöt että tiimit hyötyvät siitä, että vuorovaikutuksen perusasioita – kuuntelua, läsnäoloa, palautteen antamista ja vastaanottamista – tuodaan takaisin arkeen tietoisesti.
Vuorovaikutus tapahtuu nykyään pääsääntöisesti tekstin välityksellä. Yhä suurempi osa työstä, asiakaspalvelusta ja yhteydenpidosta tapahtuu kirjallisesti. Slack-viestit, projektimuistiot, asiakaspalautteet, verkkosivutekstit ja chatbot-keskustelut ovat tämän ajan vuorovaikutusta. Mutta kun sanat ovat ainoa väline, niitä täytyy käyttää tarkasti ja tehokkaasti.
Selkeä ja ymmärrettävä teksti ei ole pelkästään palvelus lukijalle – se on toimivan työnteon ja asiakaskokemuksen edellytys. Epämääräinen ohje aiheuttaa väärinkäsityksiä. Monimutkainen verkkoteksti karkottaa käyttäjän. Viestintä, joka ei tavoita vastaanottajaa, ei ole viestintää ollenkaan.
Siksi nyt on oikea hetki tarkastella, miten kirjoitamme ja miten kohtaamme. Ymmärrettävä viestintä – niin kasvokkain kuin tekstin välityksellä – ei ole vain tehokkuutta. Se on palvelua, yhteistyötä ja ennen kaikkea: inhimillisyyttä.
Tehosta viestintää tiimissäsi
Vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä niin työelämässä kuin myös arjessa. Kun viestintä toimii tiimin kesken, asiat hoituvat vaivattomasti. Huono viestintä kaihertaa: se syö motivaatiota ja tekee lovea ihmisten välille.
Esimerkiksi viestinnän työpajat, kuten Synkassa, tarjoavat turvallisen ja käytännöllisen tavan treenata kohtaamista, sanallistamista ja selkeää ilmaisua. Synkassa sisältää käytännön ryhmä- ja pariharjoituksia, jotka simuloivat työelämän arkea. Jokaisen harjoituksen jälkeen on lyhyt keskustelu, jossa osallistujat reflektoivat suoritustaan.
Tarvitsetko selkeyttä verkkosivuteksteihin tai ulkoiseen viestintään? Katso sisällöntuotannon tai brändäyksen palvelut.
Voit myös aina varata maksuttoman 30 minuutin konsultaation, niin keskustellaan teidän tarpeistanne ja räätälöidään teille oma kokonaisuus.
Lähteet
Barry, D., 2025. Five Years On, Ghosts of a Pandemic We Didn’t Imagine Still Haunt Us. The New York Times, 15 March. [online] Saatavilla: https://www.nytimes.com [Viitattu 15.5.2025].
Holt-Lunstad, J., Smith, T.B., Baker, M., Harris, T. and Stephenson, D., 2015. Loneliness and social isolation as risk factors for mortality: a meta-analytic review. Perspectives on Psychological Science, 10(2), pp.227–237.
Mehrabian, A., 1972. Nonverbal communication. Chicago: Aldine-Atherton.
Mortensen, M. & Gardner, H.K., 2021. WFH Is Corroding Our Trust in Each Other. Harvard Business Review. Saatavilla: https://hbr.org/2021/02/wfh-is-corroding-our-trust-in-each-other
Tilastokeskus, 2022. Etätyö yleistyi pysyvästi koronapandemian seurauksena. [online] Saatavilla: https://www.stat.fi/[Viitattu 15.5.2025].
Vastaa